Yhdistyksen lausunnossa todetaan, ettäGalp ei ainoastaan johda edelleen saastuttavien yritysten listaa, vaan myös lisäsi päästöjään 11 prosenttia.

Euroopan päästökauppajärjestelmään (ETS) liittyvien päästöjen rekisteröintiä koskevien Euroopan komission tietojen perusteella Zeron eniten saastuttavien yritysten listalla ovat lähinnä jalostus-, energia- ja sementtisektorit sekä TAP, joka nousi listalla toiseksi (viime vuoden kolmannelta sijalta).

Hiilidioksidipäästöt (CO2), tärkein ilmastonmuutosta aiheuttava kasvihuonekaasu, vähenivät kuitenkin kaiken kaikkiaan, mikä johtuu erityisesti fossiilisia polttoaineita käyttävien maakaasuvoimaloiden päästöjen vähenemisestä, pääasiassa Tapada do Outeirossa, mutta myös Pegossa uusiutuvan energian osuuden lisääntymisen vuoksi.

Vuoden 2024 rankingin 10 suurinta saastuttajaa hallitsee siis Petrogal - Sinesin jalostamo, jonka jälkeen tulevat TAP, Cimpor - Alhandra ja Cimpor - Souselas kolmannella ja neljännellä sijalla sekä Secil - Outão taulukon keskellä.

Kuudennella sijalla on Elecgás - Pegon kombivoimalaitos, seuraavina CMP, sementtiyhtiöt, Fábrica Maceira-Liz ja kahdeksannella sijalla EDP - Lareksen lämpövoimalaitos. Lusical - mineraaliteollisuus - kalkkikiven kalkitseminen - ei-hydraulinen kalkintuotanto - on saastuttavien laitosten luettelossa yhdeksäntenä, ja Turbogás, Tapada do Outeirossa sijaitseva kombivoimalaitos, on sijalla 10.

Vuoteen 2023 verrattuna merkittävimmät muutokset ovat fossiilista polttoainetta käyttävien maakaasua käyttävien lämpölaitosten päästöjen merkittävä väheneminen. Turbogás, Tapada do Outeiro, oli edellisessä rankingissa toisena ja on nyt 10., ja Elecgás (Pego) oli neljäs ja putosi kuudenneksi.

Zero korostaa tietojensa analyysissä Petrogalin Sinesin jalostamoa, joka hallitsee rankingia jo neljättä vuotta peräkkäin.

Jalostusalan saavuttama luku "osoittaa fossiilisten polttoaineiden erittäin merkittävän ja kasvavan painoarvon taloudessamme ja saastuttavien päästöjen osalta; GALP on edelleen fossiilisten polttoaineiden etsintään ja tuotantoon keskittynyt yritys, jonka investoinnit niihin ovat yli kuusi ja puoli kertaa suuremmat kuin uusiutuviin energialähteisiin tehdyt investoinnit", Zero totesi tiedotteessa.

Vuosien 2023 ja 2024 välisenä aikana päästöt nousivat noin 2,6 miljoonaan hiilidioksiditonniin, mikä merkitsee 11 prosentin kasvua (noin 270 000 tonnia), mikä vastaa lähes 5 prosenttia Portugalin kokonaisnettopäästöistä vuonna 2023 (vertailun vuoksi).

TAP:n päästöt kasvoivat hieman, yhden prosentin, mutta nousivat toiseksi, koska Tapada do Outeiron päästöt vähenivät 80 prosenttia. Kolmen maakaasulaitoksen päästöt laskivat yhteensä 2,7 miljoonasta tonnista vuonna 2023 1,1 miljoonaan tonniin vuonna 2024.

Kun lasketaan mukaan 10 eniten saastuttavan yksikön kokonaispäästöt, päästöt vähenivät 9,5 miljoonasta tonnista (vuonna 2023) 8,5 miljoonaan tonniin vuonna 2024, eli 11 prosenttia. Vuosien 2022 ja 2023 välisenä aikana päästöt olivat vähentyneet 14 prosenttia.

Luettelon mukaan Sinesin jalostamon (+11 %) ja TAP:n (+1 %) lisäysten lisäksi Cimpor Alhandran päästöt kasvoivat 24 %, Souselasin 3 % ja Outãon Secilin 4 %.

Muiden viiden laitoksen päästöt laskivat. Elecgás (Pego) laski 47 %, CMP Maceira 1 %, EDP 9 %, Lusical 3 % ja Turbogás 80 %.

CELE (Electronic Energy Consumption) sisältää suurimmat yksiköt raskaasti saastuttavilla aloilla, kuten lämpövoimalaitokset, jalostus, sementti, sellu ja lasi. Portugalissa 136 yritystä ilmoitti päästöt vuonna 2024 CELE:n (Electronic Energy Consumption) mukaisesti.

Fossiilisia polttoaineita käyttävien lämpövoimalaitosten osalta kaikki päästöoikeudet on hankittava (ostettava huutokaupasta), kun taas muilla aloilla suuri osa päästöoikeuksista tarjotaan ilmaiseksi ja loput on ostettava.

Lähitulevaisuudessa kaikki viittaa siihen, että Sinesin jalostamo, fossiilisia polttoaineita käyttävät maakaasukombivoimalaitokset ja sementtisektori hallitsevat edelleen suurimpien hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien liiketoimintayksiköiden rankingia, samoin kuin ilmailualan kasvu.

Zeron analyysi on osa Euroopan komission rahoittamaa LIFE EFFECT -hanketta, jonka tavoitteena on edistää kansalaisyhteiskunnan laajempaa osallistumista päätöksenteko- ja seurantaprosesseihin ja varmistaa, että päästökauppajärjestelmä hyödyttää ilmaston lisäksi myös ihmisiä.