"Se ei ole huolenaihe, me investoimme, ja se on täsmälleen aikataulussaan. Emme investoi Patriotiin matalalla tai keskikorkealla, koska meillä ei ole siihen resursseja. Mutta investoimme matalan ja keskikorkeuden ilmatorjuntakalustoon", hän vakuutti.

Nuno Melo selitti, että tämä investointi on osa hallituksen aikataulua, jonka mukaan 2 prosenttia bruttokansantuotteesta on tarkoitus investoida puolustukseen, mikä on tarkoitus aikaistaa vuoteen 2025. Hän ei tarkentanut aikataulua, kokoa tai maan tämänhetkistä tilannetta tässä suhteessa.

Puolustusministeri sanoi, että hallitus "investoi voimakkaasti puolustusvoimien varusteisiin, mitä ei ole tehty vuosikymmeniin", ja totesi, että puolustusbudjetin kasvattamisen lisäksi Euroopan komissio on ehdottanut kuuden miljardin euron puolustuslainojen myöntämistä SAFE-ohjelman (Security Action for Europe) puitteissa.

"Suuri osa näistä varusteista liittyy ilmapuolustukseen. Pointti on, ettemme pysähdy siihen. Investoimme ilmapuolustukseen, satelliitteihin, laivoihin ja lentokoneisiin - investoimme kaikkiin kolmeen alaan", hän lisäsi.

Nuno Melo väitti myös, että hallitus investoi ensin puolustusvoimien henkilöstöön, erityisesti palkkoihin, ja sen jälkeen "maan valmiuksien mukaisesti" sotilaskalustoon.

Euroopan komissio on pyytänyt EU-maita tunnistamaan sotilaalliset puutteensa, jotta ne voivat vahvistaa valmiuksiaan "jäsenvaltioiden yhteenliittymien" avulla. Asiakirjassa, jossa esitetään Euroopan unionin (EU) puolustusvalmiuden aikataulu, se yksilöi "yhdeksän kriittisten voimavarojen alaa", mukaan lukien ohjukset ja ilmapuolustus.