Kuten Euroopan komission viimeisimmästä raportista käy ilmi, maamme on neljän suurimman Euroopan unionin maan joukossa, jotka investoivat suurimman osan elvytys- ja sopeutumissuunnitelman (PRR) varoista tutkimukseen ja kehitykseen. Portugalin 22,2 miljardista eurosta 17 prosenttia, noin 3,7 miljardia euroa, on osoitettu tieteeseen, innovointiin ja ideoiden muuttamiseen todelliseksi taloudelliseksi arvoksi.
Kansakunnalle, jota usein kuvaillaan "maltilliseksi innovaattoriksi", tämä ei ole pelkkää edistystä. Se on aikomuksen osoitus. Se osoittaa, että Portugalissa ymmärretään, että todellinen selviytymiskyky ei synny pelkästään infrastruktuurin jälleenrakentamisen tai tilinpidon tasapainottamisen kautta vaan myös tiedon, luovuuden ja yhteistyön vahvistamisen kautta.
Tämä rohkea jako merkitsee käännekohtaa kansallisessa politiikassa. Se kuvastaa selkeää tietoisuutta siitä, että tulevaisuuden taloutta ohjaavat ne, jotka investoivat tutkimukseen tänään. Omistamalla näin suuren osan PRR-varoistaan innovointiin Portugali viestii halustaan siirtyä sopeutumista pidemmälle ja ottaa johtoaseman Euroopan innovaatiomaailmassa.
Sitoumuksesta tekee vieläkin merkittävämmän se, että se ylittää naapurimaidemme lisäksi myös eräät Euroopan vakiintuneimmista innovaattoreista. Ainoastaan Saksa, Tanska ja Suomi, jotka on tunnustettu maailman johtaviksi tutkimusmaiksi, investoivat suuremman prosenttiosuuden RRP-varoistaan tutkimukseen ja kehitykseen. Maltillisten innovaattoreiden" ryhmässä, johon kuuluvat Espanjan, Italian ja Kreikan kaltaiset maat, Portugali on lopulta yksin kärjessä. Tämä paljastaa huomattavan kehityksen kansallisissa painopisteissä: luojan kiitos, emme enää tyydy seuraamaan suuntauksia, joita olemme alkaneet luoda.
Suuri osa näistä investoinneista keskittyy yritysten, yliopistojen ja tutkimuskeskusten välisen yhteistyön vahvistamiseen. Tavoitteena on muuttaa tieteellinen tieto markkinakelpoisiksi innovaatioiksi kehittyneestä maataloudesta vihreään teknologiaan ja digitaaliseen muutokseen. Viisikymmentä "mobilisoivaa ohjelmaa" on jo käynnissä, ja niihin osallistuu yli tuhat organisaatiota ja lähes kahdeksan miljardin euron investoinnit. Näillä aloitteilla kylvetään siemeniä kilpailukykyisemmälle ja kestävämmälle Portugalin taloudelle.
Brysselissä muistutetaan tietenkin, että haasteita on edelleen. Vain neljännes T&K-tavoitteista on tähän mennessä saavutettu, joten työtä on vielä jäljellä. Tätä ei kuitenkaan pidä pitää heikkoutena, vaan pikemminkin muistutuksena siitä, että muutos vaatii aikaa ja rohkeutta. Innovatiivisen kulttuurin rakentaminen ei ole pikajuoksu, vaan pitkäaikainen kansallinen hanke, joka edellyttää johdonmukaisuutta, uskoa ja johtajuutta.
Portugalin keskittyminen tutkimukseen ja kehitykseen sisältää myös toisen voimakkaan viestin: nuorilla akateemisilla lahjakkuuksilla voi olla täällä tulevaisuus. Liian pitkään monet älykkäimmistä mielistämme ovat etsineet mahdollisuuksia ulkomailta. Nyt luomme heille edellytykset jäädä tänne, luoda ja muuttaa Portugali maaksi, joka ei kilpaile kustannusten vaan luovuuden ja laadun avulla.
Tämä on muutakin kuin talousstrategia, se on kulttuurinen muutos. Määrittelemme uudelleen, mitä kasvu tarkoittaa. Portugali ei enää tyydy katsomaan, kun muut innovoivat, vaan investoimme rohkeasti kykyymme ajatella, keksiä ja innostaa.








