Kansallisen tilastokeskuksen(INE) julkaiseman aluetilinpidon mukaan "Alentejon (1,1 %) ja Madeiran autonomisen alueen (1,5 %) arvioidaan saavuttaneen heikoimmat tulokset" verrattuna maan reaalikasvuun, joka oli 2,1 % vuonna 2024.

"Muualla alueella kehitys oli lähellä maan keskiarvoa, kun taas keskusta-alue vastasi maan keskiarvoa, länsiosa ja Tajon laakso, suur-Lissabonin alue ja Setúbalin niemimaa ylittivät hieman (0,1 prosenttiyksikköä) maan keskiarvon", ja muilla alueilla (pohjoisosa, Algarve ja Azorit) "kasvu oli 0,2 prosenttiyksikköä maan keskiarvoa korkeampi".

Reaalikasvun osalta "Pohjoisen, keskisen ja läntisen alueen sekä Taguksen laakson talouden dynaamisuus johtui pääasiassa teollisuuden ja energian bruttoarvonlisäyksen kasvusta (2,8 %, 3,2 % ja 4,1 %), minkä lisäksi kaupan, liikenteen, majoitus- ja ravitsemistoiminnan bruttoarvonlisäys kasvoi 1,8 % Pohjoisen ja läntisen alueen sekä Taguksen laakson osalta ja 2,6 % keskisen alueen osalta".

Suur-Lissabonin BKT "hyötyi informaatio- ja viestintäalan (4,2 %), rahoitus- ja vakuutustoiminnan (3,6 %) sekä kaupan, liikenteen, majoituksen ja ravitsemistoiminnan (2,0 %) bruttoarvonlisäyksen kasvusta, ja kaikki vaihtelut olivat maan keskiarvoa suurempia".

Kauppa, liikenne, majoitus ja ravitsemistoiminta -alalla oli merkittävä vaikutus Algarven ja Azorien autonomisen alueen bruttoarvonlisäykseen, sillä sen kasvu oli 1,7 % ja 4,1 % (0,7 prosenttiyksikköä ja 1,1 prosenttiyksikköä), ja näillä kahdella alueella BKT hyötyi myös "teollisuuden ja energian (9,9 % ja 6,4 %) sekä maa-, metsä- ja kalatalouden (8,9 % ja 7,1 %) bruttoarvonlisäyksen kasvusta samassa järjestyksessä".

Setúbalin niemimaalla BKT:n kasvu "johtui pääasiassa kaupan, liikenteen, majoituksen ja ravitsemuksen alan (3,7 %) bruttoarvonlisäyksen kasvusta, jonka osuus alueellisesta vaihtelusta oli 0,9 prosenttiyksikköä", ja Alentejossa "BKT:n vähemmän merkittävä kasvu johtui teollisuuden ja energian (-2,3 %), kiinteistöalan (-2,1 %) sekä kaupan, liikenteen, majoituksen ja ravitsemuksen (-0,6 %) bruttoarvonlisäyksen vähenemisestä".

Madeiran bruttokansantuotteen kasvua, joka oli maan keskiarvoa alhaisempi, "hillitsi yrityksille tarjottujen palvelujen bruttoarvonlisäyksen väheneminen (-4,4 %), joka liittyi Madeiran kansainvälisen liikekeskuksen toiminnan vähenemiseen, sekä julkishallinnon, puolustuksen, terveydenhuollon ja koulutuksen bruttoarvonlisäyksen väheneminen (-0,3 %)".