Edessämme ei ole euforian sykli eikä puolustautumisen perääntymisen skenaario. Olemme vaiheessa, jossa talous, kiinteistöt, energia ja institutionaalinen pääoma alkavat rakenteellisesti mukautua. Kansainvälinen toimintaympäristö on edelleen vaativa, sillä maailmanlaajuinen kasvu on maltillista, geopoliittiset jännitteet jatkuvat ja toimitusketjut ovat muuttuneet. Ja sisäisesti meillä on nyt edessämme kollektiivisen toimintakykymme lisätesti: äskettäiset ankarat myrskyt, jotka iskivät maahan ja tuhosivat yhden maan tuottavimmista alueista. Infrastruktuurien, tuotantoyksiköiden ja maatalousalueiden tuhoutumisella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, ja se edellyttää merkittäviä taloudellisia ponnistuksia valtion talousarviosta tulevina vuosina. Jälleenrakentaminen ei tule olemaan välitöntä eikä halpaa. Siitä tulee pitkäkestoinen prosessi.

Silti juuri tässä kypsyys tulee esiin. Portugali lähtee tähän vaikeaan suhdannekierteeseen makrotaloudelliselta perustaltaan verrattomasti vahvempana kuin aiempien kriisien aikana. Johdonmukainen talouskasvu, vakiintunut inflaatio, historiallisen alhainen työttömyys ja laskeva julkinen velka luovat tilaa toimille. Viime vuosien asteittaiset valtion luottoluokituksen nostot ja julkisen talouden vakauttaminen eivät olleet pelkkiä kirjanpitoharjoituksia, vaan niillä pyrittiin lisäämään uskottavuutta. Tämä uskottavuus on nykyään ratkaiseva voimavara tällaisten odottamattomien häiriöiden kohtaamisessa. Emme ole koskaan olleet taloudellisesti näin hyvin valmistautuneita vastaamaan tämän mittakaavan haasteeseen, vaikka tiedämme, että tulevina vuosina julkisten varojen käyttö edellyttää kurinalaisuutta, priorisointia ja strategista näkemystä.

Todellinen käännekohta ei kuitenkaan ole pelkästään katastrofiin reagoimisessa. Se on maan talouden ja kiinteistöalan rakenteellisessa muutoksessa. Vuosikymmeniä kiinteistöjä pidettiin kasvun seurauksena. Nykyään siitä on tullut kasvun edellytys. Ilman kohtuuhintaisia asuntoja ei ole työvoiman liikkuvuutta. Ilman laadukkaita toimistoja ei voida pitää osaajia. Ilman tehokasta logistiikkaa ei ole teollisuuden kilpailukykyä. Ja yhä ilmeisemmin ilman kestävää infrastruktuuria ei ole tuotannon jatkuvuutta sään ääri-ilmiöiden edessä. Alueesta on tullut taloudellinen infrastruktuuri, ja sen arvoon kuuluu olennaisena osana sen kestävyys.

Portugalilla on tässä suhteessa strateginen etu, jota ei pidä aliarvioida. Uusiutuvien energialähteiden, erityisesti aurinko- ja tuulienergian, suuri käyttöaste asettaa maan kilpailukykyiselle tasolle Euroopassa. Aikana, jolloin energian saatavuus on ratkaiseva kriteeri intensiivisten investointien sijoittamisessa, tämä muuttuja saa rakenteellista painoarvoa. Energia ei ole enää pelkkä käyttökustannus, vaan siitä on tullut ratkaiseva tekijä kiinteistö- ja teollisuusinvestointeja koskevassa päätöksessä. Samaan aikaan myrskyjen jälkeinen jälleenrakennustarve vahvistaa tarvetta entistä vankempaan infrastruktuuriin, älykkäämpiin verkkoihin ja kestävämpään maankäytön suunnitteluun. Elvytykseen investoiminen ei voi olla pelkkää entisen korvaamista. Sen on oltava parempaa rakentamista.

Samaan aikaan meillä on edessämme rakenteellinen haaste, joka liittyy asumiseen. Kysyntä on edelleen kova, mutta tarjonta on rajallista. Todellisia tarpeita alhaisempi uudisrakentaminen, korkeat kustannukset ja hidas lupien myöntäminen aiheuttavat epätasapainoa, joka vaikuttaa taloudelliseen kilpailukykyyn ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Jos haluamme houkutella lahjakkuuksia, korjata väestön määrän ja ylläpitää kasvua, meidän on ratkaistava tämä muuttuja. Rakentamisen teollistaminen, hallinnon yksinkertaistaminen ja institutionaalisen vuokrauksen vahvistaminen voivat merkitä todellista rakennemuutosta, erityisesti jos energiatehokkuus- ja ilmastokestävyyskriteerit sisällytetään uusiin hankkeisiin.

Olemme siis risteyskohdassa, jossa yhdistyvät haasteet ja mahdollisuudet. Viimeaikaiset myrskyt muistuttavat meitä siitä, että ilmastoriski ei ole enää tulevaisuudennäkymä, vaan nykyhetken todellisuutta. Ne osoittavat kuitenkin myös, että institutionaalisella valmiudella, budjettikurilla ja rahoitusjärjestelmän vakaudella on merkitystä. Voimme jatkaa kasvua vähitellen ja reagoida tapahtumiin tai voimme omaksua selkeän strategisen aseman joustavana, energiakilpailukykyisenä maana, joka on alueellisesti valmistautunut tulevien vuosikymmenten ilmastohaasteisiin.

Minun käsitykseni mukaan tulevaisuuden määrittelevät ne, jotka osaavat yhdistää kolme ulottuvuutta: pääoman, energian ja joustavuuden. Kiinteistöt eivät ole enää pelkkä rahoitusvarallisuus, vaan niistä on tullut jälleenrakentamisen, sopeutumisen ja kestävän kasvun strateginen väline. Maailmassa, joka kasvaa vähemmän, kilpailee enemmän ja kohtaa toistuvia ilmastoshokkeja, ne, jotka sovittavat yhteen alueen, kestävyyden ja taloudellisen uskottavuuden, varmistavat rakenteellisen edun. Tämänhetkisen tilanteen ankaruudesta huolimatta uskon, että Portugali ei ole koskaan ollut näin hyvin valmistautunut kohtaamaan tätä pitkän aikavälin haastetta vastuullisesti ja visionäärisesti.