Tiistaina, 12. toukokuuta, saksalaisen Table-julkaisun julkaisema tutkimus . Briefingsin julkaisema tutkimus, joka perustuu Euroopan komission luottamuksellisiin sisäisiin asiakirjoihin, herättää vakavia kysymyksiä kriittisiä raaka-aineita koskevan eurooppalaisen säädöksen (CRMA) mukaisten "strategisten hankkeiden" valintamenettelyn avoimuudesta ja eheydestä.

Tutkimuksen mukaan yksitoista hanketta, jotka puuttuivat 20. helmikuuta 2025 päivätystä alustavasta luettelosta, ilmestyi myöhemmin maaliskuussa 2025 esiteltyyn lopulliseen hankeluetteloon. Näin tapahtui huolimatta siitä, että ne eivät olleet saaneet myönteisiä arvioita ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemässä teknisessä alustavassa arvioinnissa. Muutokset tapahtuivat tiettävästi sen jälkeen, kun Euroopan komissio ja jäsenvaltiot olivat neuvotelleet keskenään kriittisiä raaka-aineita käsittelevän lautakunnan puitteissa.

Myöhemmin lisättyjen hankkeiden joukossa on useita kiistanalaisia kaivos- ja raaka-aineiden jalostushankkeita Portugalissa ja Espanjassa. Alustavan ja lopullisen luettelon vertailu osoittaa, että pelkästään Portugaliin lisättiin kolme hanketta helmikuun ja maaliskuun 2025 välisenä aikana: Savannah Lithiumin Barroson litiumkaivos, Lusorecursosin Romanon kaivoshanke ja Lifthium Energyn Lift One -litiumjalostamohanke (José de Mello, Bondalti).

Saksan PowerShiftin raaka-ainepoliittinen neuvonantaja Michael Reckordt totesi, että "prosessi herättää vakavaa huolta siitä, että ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja sosiaalisiin näkökohtiin liittyvillä kriteereillä ei ollut juurikaan merkitystä strategisten hankkeiden lopullisessa valinnassa". Koska asianomaiset yhteisöt ovat kiistäneet nämä hankkeet jo vuosia, tämä on syvästi huolestuttavaa."

Paljastukset ovat erityisen merkittäviä Portugalissa, jossa kaikki tällä hetkellä EU:n tasolla strategisiksi hankkeiksi luokitellut litiumhankkeet ovat niiden hankkeiden joukossa, jotka on myöhemmin sisällytetty lopulliseen valintaprosessiin. Vuotaneet asiakirjat herättävät lisäksi kysymyksiä tiettyjen jäsenvaltioiden roolista valintamenettelyssä, sillä hankkeita lisättiin myös Espanjassa (3), Ranskassa (2), Saksassa (1), Italiassa (1) ja Romaniassa (1).

Pohjois-Portugalissa sijaitsevaa Barroson litiumhanketta, jota Savannah Lithium edistää, ovat parhaillaan riitauttamassa Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa paikallinen yhdistys Unidos em Defesa de Covas do Barroso (UDCB) ja ClientEarth. Asia herättää huolta vesivaroista, biologisesta monimuotoisuudesta, kansalaisten osallistumisesta ja jätepatojen turvallisuudesta. Toukokuun 6. päivänä 2026 julkaistiin myös toinen hallinnollinen palvelusopimus, jolla yritykselle myönnettiin tilapäinen pääsy yksityisille ja yhteisille maille geologisia ja geoteknisiä tutkimustöitä varten.

Catarina Alves paikallisyhdistyksestä UDCB sanoi: "Strategisen hankkeen luokittelulla on jo konkreettisia vaikutuksia alueeseen, sillä toinen hallinnollinen palvelusoikeus koskee 228 hehtaaria yksityisiä ja yhteisiä maita. Vuotaneet asiakirjat vahvistavat huolemme siitä, että poliittiset intressit menivät ympäristönsuojelun, avoimuuden ja kansalaisten oikeuksien edelle."

Table.Briefingsin tutkimuksessa kerrotaan myös, että Euroopan komissio on toistuvasti kieltäytynyt pyynnöistä saada tutustua teknisiin arviointeihin ja sisäisiin arviointiasiakirjoihin, jotka on toimitettu EU:n asiakirjojen saamista tutustuttavaksi koskevan lainsäädännön ja Århusin yleissopimuksen nojalla, vedoten yleiseen turvallisuuteen ja taloudellisten ja kaupallisten etujen suojaamiseen liittyviin syihin.


Asianomaisten yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen keskuudessa eri puolilla Eurooppaa nämä paljastukset vahvistavat pitkäaikaisia huolenaiheita, jotka koskevat kaivos- ja litiumhankkeiden hallinnointia EU:n strategisen raaka-ainepoliittisen ohjelman puitteissa, kun kaivoshankkeisiin liittyvät poliittiset kiistat ja sosiaaliset konfliktit lisääntyvät.

MiningWatch Portugalin toinen perustaja Nik Völker totesi: "Läpinäkymättömät valintamenettelyt, julkaisemattomat tekniset arvioinnit ja toistuvat epäämiset ympäristötiedon saannista herättävät vakavaa huolta strategisiin kaivoshankkeisiin liittyvästä hallintokulttuurista Euroopassa ja sen ulkopuolella. Yleisö ei vielä nytkään tiedä, keitä väitetyt riippumattomat asiantuntijat olivat, mitä sidonnaisuuksia heillä on voinut olla tai onko mahdolliset eturistiriidat tutkittu asianmukaisesti."

Euroopan unioni esitteli CRMA:n strategisena välineenä, jolla varmistetaan energiamurroksessa tarvittavien raaka-aineiden saanti ja noudatetaan samalla korkeita ympäristö-, sosiaali- ja hallintostandardeja. Ympäristöjärjestöt, lakiasiantuntijat ja asianomaiset yhteisöt varoittavat kuitenkin yhä useammin, että lainsäädännön täytäntöönpano on menossa päinvastaiseen suuntaan: lupamenettelyjä nopeutetaan, julkista valvontaa rajoitetaan ja poliittista painostusta lisätään kiisteltyjen teollisuushankkeiden yhteydessä.

Strategisten hankkeiden valintamenettelyyn liittyvä kiista syntyy myös hetkellä, jolloin Euroopan komissio harkitsee tarkistuksia vesipolitiikan puitedirektiiviin, joka on yksi EU:n keskeisistä ympäristönsuojelutoimista ja jonka nimenomaisena tavoitteena on poistaa kriittisiin raaka-aineisiin ja teollisuushankkeisiin liittyvät "sääntelyn pullonkaulat". Ympäristöjärjestöt ja tutkijat ovat varoittaneet, että direktiivin huonontumattomuusperiaatteen heikentäminen voisi heikentää merkittävästi jokien, pohjaveden ja juomavesivarojen suojelua kaivostoiminnan ja teollisen kehityksen hyväksi.

Vaikka strategisen hankkeen asema ei korvaa kansallisia lupamenettelyjä tai ympäristölainsäädäntöä, se lisää huomattavasti hankkeiden hyväksymisestä vastaaviin viranomaisiin kohdistuvaa poliittista ja taloudellista painetta. Kaivostoimintaan, litiumin talteenottoon ja teolliseen maankäyttöön liittyvät konfliktit lisääntyvät kaikkialla Euroopassa, ja nämä paljastukset lisäävät laajempia keskusteluja demokraattisesta avoimuudesta, ympäristöoikeudenmukaisuudesta, ympäristötiedon saatavuudesta ja paikallisyhteisöjen roolista Euroopan energia- ja teollisuustuotannon siirtymävaihetta muokkaavissa päätöksissä.