Puheenjohtajaministeri António Leitão Amaro totesi ministerineuvoston tiedotustilaisuudessa, että kansalaisuuslakiin esitetään muutosehdotus, jossa vahvistetaan "tosiasiallista yhteyttä ja kansalliseen yhteisöön kuulumista koskevaa vaatimusta".

Hän korosti, että juuri tämä "vankka yhteys" takaa kansalaisuuden, "joka määrittelee kansamme poliittisena yhteisönä".

Alkuperäiskansalaisuuden perusteella kansalaisuutta hakeville - Portugalin alueella syntyneille henkilöille, vaikka he olisivat ulkomaalaisten lapsia - hallitus aikoo asettaa uudet säännöt.

Kun kyseessä ovat "maan alueella asuvien ulkomaalaisten jälkeläiset", viranomaiset vaativat nyt, että "vanhemmilla on ollut laillinen asuinpaikka vähintään kolmen vuoden ajan".

Lisäksi ministeri totesi, että "kansalaisuutta ei myönnetä oletusarvoisesti, vaan ainoastaan, jos henkilö ilmaisee myönteisen tahtonsa".

Kun kyseessä on kansalaisuuden myöntäminen, joka tunnetaan oikeudellisesti nimellä "johdettu kansalaisuus", hallitus aikoo nostaa nykyisen viiden vuoden vähimmäisajan, joka on "laillinen oleskelu kansalaisuuden saamiseksi", seitsemään vuoteen portugalinkielisten maiden yhteisön maista tulevien henkilöiden osalta ja 10 vuoteen muiden maiden osalta.

Aikaa aletaan laskea oleskeluluvan myöntämispäivästä, toisin kuin aiemmin, jolloin se laskettiin ensimmäisestä hakemuksesta, hän selitti.

Näissä tapauksissa hallitus edellyttää "riittävää kielitaitoa, mutta myös portugalilaisen kulttuurin tuntemusta" ja "Portugalin tasavallan perusoikeuksia ja -velvollisuuksia", ja suunnitelmissa on "arviointikokeita".

Lisäksi hakijoiden on allekirjoitettava "juhlallinen vakuutus demokraattisen oikeusvaltion periaatteiden noudattamisesta".

Leitão Amaro korosti myös, että "hakijan rikosrekisteriä koskevaa vaatimustasoa" nostetaan, ja hakijat, joilla on rekisterissään "tosiasiallinen vankeusrangaistus", suljetaan pois, toisin kuin nykyiset rajoitukset (vain yli kolmen vuoden vankeusrangaistus).