Nämä ovat johtopäätökset tutkimuksesta, jossa arvioitiin vuonna 2015 perustetun SiNATSin tehokkuutta ja joka esiteltiin konferenssissa "Menneisyydestä tulevaisuuteen: The Revolution in Health Technology Assessment" (Terveysteknologian arvioinnin vallankumous), Lissabonissa, jota edisti analyysin laatinut Exigo Consultores.

Exigon johtaja Jorge Félix kertoi Lusalle, että tutkimuksen tavoitteena oli arvioida järjestelmän tehokkuutta suhteessa seitsemään esitettyyn tavoitteeseen: Terveyshyötyjen maksimointi ja väestön elämänlaadun parantaminen, kansallisen terveydenhuollon kestävyyden edistäminen ja julkisen terveydenhuollon resurssien tehokkaan käytön varmistaminen.

Muita tavoitteita ovat teknologian käytön ja tehokkuuden seuranta, hukan ja tehottomuuden vähentäminen, innovaatioiden kehittämisen edistäminen ja palkitseminen sekä teknologian tasapuolisen saatavuuden edistäminen.

Kaiken kaikkiaan "arviointi on varsin myönteinen", ja monet tavoitteista on saavutettu, mutta joitakin näkökohtia on parannettava, kuten lääkkeiden julkisen rahoituksen arviointi- ja päätöksentekoaikoja, jotka ovat yleensä hyvin pitkiä, useimmissa tapauksissa yli 18 kuukautta.

Päätöksenteko

"Valitettavasti Infarmedin ja terveysministeriön päätöksentekoaika on liian pitkä, vaikka on olemassa joitakin mekanismeja, jotka helpottavat lääkkeiden saatavuutta, kuten varhaisen käyttöönoton ohjelmat, mutta tämä on edelleen yksi niistä aloista, joita terveysministeriön on parannettava", hän totesi.

Tutkimuksen mukaan myyntiluvan ja julkisen rahoituksen välinen mediaaniaika oli 30,6 kuukautta innovatiivisten lääkkeiden osalta ja 29,7 kuukautta muiden kuin innovatiivisten lääkkeiden osalta.

Tutkimuksessa korostetaan, että SiNATSin perustamisen myötä tapahtuneesta edistyksestä huolimatta "Infarmedin tekemien päätösten määrä on jatkuvasti alhaisempi kuin EMA:n[Euroopan lääkevirasto] uusille lääkkeille myöntämien lupien määrä, mikä aiheuttaa kasvavaa epäsuhtaa EU:n tasolla hyväksyttyjen lääkkeiden ja Portugalissa tosiasiallisesti saatavilla olevien lääkkeiden välillä".

Jorge Félix totesi, että terveydenhuoltomenot ovat hallinnassa, noin 6,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Vuosien 2012 ja 2023 välillä SNS:n lääkemenot kasvoivat noin 2,2 miljoonasta eurosta noin 3,6 miljoonaan euroon, mutta lääkkeiden osuus julkisista menoista pysyi vakaana, noin 20 prosentissa.

"Tämä suhteellinen vakaus nimellisestä kasvusta huolimatta viittaa siihen, että julkisia lääkemenoja hallinnoidaan kestävästi", korostetaan tutkimuksessa.

Teknologian tasapuolisen saatavuuden osalta Jorge Félix totesi, että tilanne on "vaihteleva". Jotkin indikaattorit viittaavat edistymiseen erityisesti harvinaisiin sairauksiin tarkoitettujen harvinaislääkkeiden osalta.

Hän korosti kuitenkin, että tietyissä lääkeryhmissä, kuten syöpälääkkeissä, "lääkkeiden saatavuus ja oikeudenmukaisuus ovat jossain määrin puutteellisia".

Toisaalta hän korosti, että "on olemassa joitakin todisteita" siitä, että järjestelmä on vähentänyt tehokkaasti tuhlausta ja tehottomuutta.