Maailman terveysjärjestön(WHO) ja Maailman ilmatieteen järjestön(WMO) yhteisessä raportissa "Ilmastonmuutos ja lämpöstressi työpaikoilla" kiinnitetään huomiota kasvaviin riskeihin, joita äärimmäinen kuumuus aiheuttaa työntekijöiden terveydelle, ja suositellaan hallituksille, työnantajille ja terveysviranomaisille toimenpiteitä riskien lieventämiseksi.

Yhä useammin toistuvien helleaaltojen terveysriskit kasvavat sekä ulko- että sisätiloissa työskenteleville, mukaan lukien "lämpöhalvaus, nestehukka, munuaisten toimintahäiriöt ja neurologiset häiriöt".

Kaikki nämä "vahingoittavat terveyttä ja taloudellista turvallisuutta pitkällä aikavälillä", järjestöt huomauttavat raporttia koskevassa yhteisessä lausunnossaan ja lisäävät, että "noin puolet maailman väestöstä kärsii korkeiden lämpötilojen haitallisista seurauksista".

Kansainvälisen työjärjestön(ILO) tuoreiden raporttien mukaan liiallinen kuumuus on syynä yli 22,85 miljoonaan työntekijävahinkoon maailmanlaajuisesti.

"Lämpöstressi [kun ihmiskehon kyky säädellä lämpötilaansa vaikeutuu erittäin kuumissa tai kylmissä ympäristöolosuhteissa] vahingoittaa jo nyt miljardien työntekijöiden terveyttä ja toimeentuloa, erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa yhteisöissä", WHO:n terveyden edistämisestä ja sairauksien ehkäisystä vastaavan apulaispääjohtajan Jeremy Farraria siteerataan lausunnossa.

Farrar sanoi, että analyysi "tarjoaa käytännön, näyttöön perustuvia ratkaisuja ihmishenkien suojelemiseksi, eriarvoisuuden vähentämiseksi ja joustavamman työvoiman saamiseksi" ilmaston lämpenemisen torjumiseksi.

Se, että vuosi 2024 oli "kaikkien aikojen kuumin vuosi" ja että yli 40 °C:n ja jopa 50 °C:n päivälämpötiloista on tulossa "yhä yleisempiä", on WMO:lle selvä merkki siitä, että "tarvitaan välittömiä toimia, jotta voidaan puuttua lämpöstressin kasvavaan vaikutukseen työntekijöihin kaikkialla maailmassa".

"Työpaikan lämpöstressistä on tullut maailmanlaajuinen yhteiskunnallinen haaste, joka ei enää rajoitu vain päiväntasaajan läheisyydessä sijaitseviin maihin, kuten äskettäinen helleaalto Euroopassa osoittaa", sanoi WMO:n varapääsihteeri Ko Barrett ja lisäsi, että "työntekijöiden suojeleminen äärimmäiseltä kuumuudelta ei ole vain terveydellinen vaan myös taloudellinen välttämättömyys".

Raportissa suositellaan terveyspolitiikan kehittämistä erityissuunnitelmin, joissa otetaan huomioon ilmastomallit, työpaikat ja työntekijöiden haavoittuvuus ja joissa keskitytään iäkkäisiin työntekijöihin, kroonisista terveysongelmista kärsiviin työntekijöihin ja fyysisesti heikoimmassa kunnossa oleviin työntekijöihin.

Muita suosituksia ovat ensiapuhenkilöstön, terveydenhuollon ammattilaisten, työnantajien ja työntekijöiden kouluttaminen ja tietoisuuden lisääminen lämpöstressitapausten tunnistamisesta ja asianmukaisesta hoidosta sekä kaikkien sidosryhmien (työntekijöiden, ammattiliittojen, asiantuntijoiden, paikallisviranomaisten jne.) ottaminen mukaan "lämpöterveysstrategioiden" laatimiseen.

Siinä suositellaan myös "sellaisten tekniikoiden käyttöönottoa, jotka voivat auttaa suojelemaan terveyttä ja ylläpitämään tuottavuutta", sekä näiden toimenpiteiden lisätutkimuksen ja -arvioinnin tukemista.

"Tämä raportti on tärkeä virstanpylväs yhteisessä vastauksessamme äärimmäisen kuumuuden kasvavaan uhkaan työelämässä", totesi ILO:n työturvallisuudesta ja työterveydestä vastaava päällikkö Joaquim Pintado Nunes, jota siteerataan lausunnossa.

Hän lisäsi, että hänen edustamansa järjestö yhdessä WHO:n ja WMO:n kanssa "vaatii kiireellisiä ja koordinoituja toimia, joilla turvataan yli 2,4 miljardin työntekijän terveys, turvallisuus ja ihmisarvo, jotka altistuvat liialliselle kuumuudelle maailmanlaajuisesti".