USF-AN-järjestön (USF-AN) laatimassa raportissa "Current Status of Primary Health Care Reform in Portugal 2024/2025" (Perusterveydenhuollon uudistuksen nykytilanne Portugalissa 2024/2025) todetaan, että vain yksi kolmesta yksiköstä ilmoitti, että sillä on riittävästi kliinisiä laitteita, mikä viittaa "perusterveydenhuollon tarjontajärjestelmän epäonnistumiseen".

Niistä 90 prosentista perusterveydenhuoltoyksiköistä, jotka ilmoittivat perustarvikkeiden, kuten rokotteiden, seulontasarjojen, sidontatarvikkeiden, paperin ja tulostimen väriaineen, puutteesta, 30 prosenttia ilmoitti, että puutteita esiintyi yli 10 kertaa vuodessa, ja 77 prosentissa tapauksista täydennykset viivästyivät yli kaksi päivää.

Tutkimuksen kirjoittajat vaativat "uutta tehtävää" perusterveydenhuollolle (CSP) ja väittävät, että ongelmat "kehittyvät vuosi vuodelta" ja vaihtelevat "kliinisestä integraatiosta" (potilaiden lähettäminen sairaaloiden erikoisaloille) digitaaliseen integraatioon (yhteentoimivuuden puute), sopimuksentekoon (kannustimet) ja työmäärään (potilasluetteloiden koko).

"Sen jälkeen, kun USF:n perustamiseen johtanut perusterveydenhuoltoa koskeva tehtävä on kestänyt 20 vuotta ja se on ollut erittäin menestyksekäs, uskomme, että on uuden tehtävän aika", USF-AN:n puheenjohtaja André Biscaia sanoi ja selitti, että ehdotuksessa on tarkoitus perustaa CSP:n jäsenistä koostuva tehtäväyksikkö, toisin kuin tähän mennessä muodostettujen eri ryhmien kanssa on tapahtunut.

Tavoitteena "on luoda uusi hallintorakenne, joka voi jatkaa saman hallinnon [paikallisen terveysyksikön] alaisuudessa ja jossa on yksinomaan perusterveydenhuoltoon keskittyvä yksikkö".

Tämän "kohdennetumman hallinnon puuttuminen" CSP:ssä näkyy esimerkiksi hankinnoissa, joissa on jatkuvia puutteita perustarvikkeista, tietokoneongelmia ja järjestelmien integroinnin puutetta, jotka esimerkiksi estävät sairaalalähetteet (potilaiden lähettäminen erikoisaloille), hän lisäsi.

Tämänvuotinen tutkimus perustuu 538 perusterveydenhuoltoyksikön (UBS) koordinaattoreiden vastauksiin, jotka edustavat 77,6:aa prosenttia tutkimuksen alkaessa olemassa olleista perheterveysyksiköistä.

Tilojen osalta 44 % luokitteli ne riittämättömiksi, samoin kuin ilmastoinnin (49 %) ja puhtauden (27 %).

Paikallisten terveysyksiköiden kunnostaminen ei vastannut joitakin ULS:n tarpeita, erityisesti terveyskeskustoiminnan logistisen tuen osalta.

Tutkimuksessa todetaan, että 99,6 prosenttia ULS:stä kärsi "tietokonekatkoksista": 8 prosenttia kerran tai kaksi kertaa, 37 prosenttia kolmesta kymmeneen kertaa, 39 prosenttia 11-50 kertaa ja 15 prosenttia yli 50 kertaa.

Tiedot osoittavat myös, että vain 7,3 prosenttia UBS:stä pitää parempana järjestelmää, jossa etäkonsultaatiot asetetaan etusijalle, mutta yli puolet tiimeistä (58,2 %) sanoo, että heillä ei ole videokonsultaatioihin tarvittavia laitteita.