Brysselin julkaisemissa syksyn talousennusteissa analysoidaan EU:n varojen vaikutusta, jonka "pitäisi vaihdella merkittävästi jäsenvaltioiden välillä", ja Portugali on yksi tärkeimmistä edunsaajista.

"Koko EU:ssa EU:n avustuksilla rahoitettujen julkisten menojen odotetaan kasvavan 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT) vuosina 2024-2026. Bulgariassa, Kreikassa, Latviassa, Latviassa, Puolassa, Portugalissa, Slovakiassa ja Slovakiassa odotetaan kuitenkin yli 1 prosentin kasvua suhteessa BKT:hen", asiakirjassa todetaan.

Näiden lisäysten jälkeen vuosien 2026 ja 2027 välillä tapahtuu kuitenkin lasku, johon "vaikuttavat elvytys- ja sopeutumissuunnitelmasta (RRP) ja jäsenvaltioiden koheesiopolitiikasta myönnettyjen määrärahojen suhteellinen suuruus", joten joissakin maissa, joissa "RRP:n määrärahat ovat suuremmat (kuten Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa), EU:n avustuksilla rahoitettavien menojen odotetaan laskevan enemmän vuonna 2027".

Brysselissä todetaan myös, että finanssipolitiikka on huomattavan epäyhtenäistä eri jäsenvaltioissa vuonna 2026: se vaihtelee Romanian supistavasta politiikasta, joka on noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, Viron laajentavaan politiikkaan, joka on noin 3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

"PRR-avustuksista ja muista EU:n varoista rahoitettavien menojen pitäisi vaikuttaa merkittävästi elvyttävään finanssipolitiikkaan Bulgariassa, Portugalissa, Puolassa ja Kreikassa", komissio arvioi asiakirjassa, jossa se ennustaa, että Portugalin julkisen talouden rahoitusasema on nollatasapainossa tänä vuonna ja 0,3 prosentin alijäämäinen vuonna 2026.

Nämä ennusteet ovat pessimistisempiä kuin hallituksen ennusteet, joiden mukaan julkisen talouden ylijäämä on 0,3 prosenttia suhteessa BKT:hen tänä vuonna ja 0,1 prosenttia vuonna 2026.

Komissio korostaa, että "kotimaisin varoin rahoitettujen investointien pitäisi jatkua tai lisääntyä useimmissa maissa, ja erityisesti Virossa ja Liettuassa kasvu on erityisen voimakasta myös puolustusmenojen vuoksi".

Toisaalta "kansallisista talousarvioista rahoitettavien juoksevien nettomenojen odotetaan supistuvan kymmenessä EU-maassa, ja suurimmat rajoitukset kohdistuvat Ranskaan, Maltaan, Itävaltaan, Suomeen, Puolaan ja erityisesti Slovakiaan ja Romaniaan", komissio päättelee.

Brysselissä analysoitiin myös Yhdysvaltojen tullimaksujen vaikutusta ja todettiin, että Portugali on niiden maiden joukossa, jotka ovat vähiten alttiita näille tulleille.

"Malta, Kroatia, Viro, Portugali ja Ranska ovat vähemmän alttiita tulleille, koska niiden tosiasialliset tullit ovat alhaiset ja vienti Yhdysvaltoihin on vähäistä", asiakirjassa todetaan.

Efektiiviset tullitariffit vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioittain, Irlannin 3,2 prosentista Luxemburgin 29,5 prosenttiin, riippuen siitä, mitä tuotteita maat vievät eniten.

"Maat, jotka vievät pääasiassa terästä, alumiinia, rautaa, keskiraskaita ja raskaita ajoneuvoja sekä koneita, joutuvat maksamaan korkeimmat tullit, kun taas maat, jotka vievät pääasiassa tavaroita, jotka on tällä hetkellä vapautettu Yhdysvaltojen tulleista, kuten lentokoneet ja lääkkeet, ovat luokituksen alapäässä", komissio selittää.