Niistä portugalilaisista vastaajista, jotka kuvailivat taloudellista tilannettaan epävarmaksi, 75 % syytti siitä riittämättömiä tuloja.

Luku oli yksi korkeimmista tutkimukseen osallistuneiden kymmenen maan joukossa; edellä olivat vain Romania (78 %) ja Ranska (77 %). Koko Euroopassa 71 % mainitsi matalan tulotason syyksi taloudellisiin vaikeuksiinsa.

Seuraavaksi yleisin syy olivat odottamattomat tai erityisen suuret menot, jotka mainitsi 32 prosenttia taloudellisissa vaikeuksissa olevista eurooppalaisista. Terveysongelmat seurasivat 20 prosentilla, liiallinen velkaantuminen 18 prosentilla ja työpaikan menetys 14 prosentilla.

Tulokset ovat peräisin ranskalaisen hyväntekeväisyysjärjestön Secours Populaire Françaisin tilaamasta tuoreesta köyhyys- ja taloudellisen epävarmuuden barometristä.

Työssä, mutta silti taloudellisissa vaikeuksissa

Työpaikan omistaminen ei välttämättä tarkoita, että ansaitsee tarpeeksi laskujen maksamiseen.

Tutkimukseen osallistuneissa maissa 34 % työntekijöistä sanoi, että heidän tulonsa eivät riitä kattamaan kaikkia kulujaan.

Portugalissa osuus nousi 42 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että yli kaksi viidestä kyselyyn vastanneesta työntekijästä sanoi, että heidän tulonsa eivät riitä kattamaan tarpeitaan.

Laajemmat eurooppalaiset tulokset osoittavat, kuinka tiukaksi kotitalouksien talous on kiristynyt. Noin 29 % vastaajista kuvaili taloudellista ja aineellista tilannettaan epävarmaksi, mikä tarkoittaa, että odottamaton meno voisi riittää horjuttamaan heidän talouttaan.

Lisäksi 56 % sanoi selviävänsä, mutta joutuvansa tarkkailemaan menojaan. Vain 15 % koki voivansa selviytyä arjesta kiinnittämättä erityistä huomiota menoihinsa.

Nämä luvut ovat pysyneet lähes ennallaan. Niiden osuus, jotka kuvailivat taloudellista tilannettaan epävarmaksi, oli 29 % myös vuonna 2025 ja 28 % vuonna 2024.

Arjen kulutuksen karsiminen

Monissa kotitalouksissa paine on jo muuttamassa sitä, mitä he tekevät ja mistä he joutuvat luopumaan.

Yli puolet kyselyyn vastanneista eurooppalaisista sanoi, että taloudelliset vaikeudet olivat pakottaneet heidät luopumaan vähintään yhdestä asiasta edellisten kuuden kuukauden aikana.

Vapaa-aika oli usein ensimmäinen asia, josta jouduttiin luopumaan. Vaikeuksista kärsineistä 67 prosenttia kertoi, ettei heillä ollut varaa perheen retkiin tai harrastuksiin, kun taas 62 prosenttia oli lopettanut käymisen esimerkiksi ravintoloissa tai elokuvateatterissa. Yli puolet oli vähentänyt matkustamista ja 50 % oli lykännyt uusien vaatteiden ostamista, vaikka vanhat olivatkin jo kuluneet.

Osa tuloksista ulottui selvästi vapaaehtoisten menojen ulkopuolelle.

Tutkimuksessa todettiin, että 41 % oli joutunut tulemaan toimeen ilman lämmitystä, koska heillä ei ollut siihen varaa, 33 % oli päättänyt olla hakematta hoitoa terveysongelmaan kustannusten vuoksi ja 26 % oli jättänyt aterian väliin, koska heillä ei ollut tarpeeksi rahaa.

On viitteitä siitä, että portugalilaiset kokevat olevansa vähemmän haavoittuvaisia lähitulevaisuuden suhteen kuin vastaajat muissa maissa.

Kolmasosa portugalilaisista vastaajista (33 %) uskoi, että heillä oli suuri riski joutua taloudelliseen epävakauteen tulevina kuukausina. Kaikissa kymmenessä maassa tämä luku oli 43 %, ja se nousi yli 50 prosentin Kreikassa, Italiassa ja Moldovassa.

Tutkimuksessa havaittiin myös yleinen tunne, että joitakin arjen perusasioita, kuten energiaa, vakaata työpaikkaa ja kunnollista asuntoa, on entistä vaikeampi saada varaa kuin aiemmille sukupolville.

Ipsos BVA toteutti tutkimuksen Secours Populaire Françaisin toimeksiannosta haastattelemalla verkossa 10 000 aikuista, joista kussakin maassa oli 1 000 vastaajaa. Tutkimukseen osallistuivat Portugali, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Puola, Yhdistynyt kuningaskunta, Moldova, Romania ja Serbia. Haastattelut tehtiin 26. toukokuuta ja 6. heinäkuuta välisenä aikana, ja otos rakennettiin edustamaan kunkin maan aikuisväestöä.