Ministerineuvosto hyväksyi asetuslain torstaina 29. lokakuuta, ja siinä määritellään, miten hakijoiden portugalin kielen, historian, kulttuurin ja instituutioiden tuntemusta arvioidaan.

Siinä vahvistetaan myös menettelyt taloudellisten resurssien osoittamiseksi, Portugalin demokraattisten perustuslaillisten periaatteiden noudattamisen vakuuttamiseksi sekä biometristen tietojen keräämiseksi.

Päätös on seurausta kansalaisuuslainsäädännön muutoksista, jotka parlamentti hyväksyi aiemmin tänä vuonna ja joihin sisältyy pidemmät oleskeluvaatimukset niille, jotka hakevat kansalaisuutta naturalisaation kautta.

Pidempi odotusportugalin kansalaisuuteen

Uudistetun sääntelyn mukaan vaadittu oleskeluaika pidentyy seitsemään vuoteen laillista oleskelua tiettyjen hakijaryhmien osalta ja kymmeneen vuoteen muiden osalta.

Hallitus on määritellyt, että portugalinkielisten Afrikan maiden ja EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset ovat oikeutettuja seitsemän vuoden jaksoon, kun taas muista maista tuleville hakijoille sovelletaan yleensä kymmenen vuoden vaatimusta.

Tämä ero voi aiheuttaa merkittäviä seurauksia ulkomaalaisille asukkaille, jotka olivat suunnitelleet kansalaisuushakemuksensa Portugalin aiemman viiden vuoden oleskeluvaatimuksen perusteella.

Hallitus ei kuitenkaan ole vielä julkaissut kaikkia äskettäin hyväksyttyjen säännösten käytännön yksityiskohtia.

Kysymykset siitä, miten sääntöjä sovelletaan yksittäistapauksiin, mukaan lukien jo vireillä olevat hakemukset, on arvioitava lopullisten, julkaistujen säädösten perusteella.

Puheenjohtajaministeri António Leitão Amaro kuvaili muutoksia osaksi pyrkimystä vaatia hakijoilta vahvempaa sidettä Portugaliin.

Ministerineuvoston kokouksen jälkeen hän totesi, että tarkistetussa lainsäädännössä painotetaan entistä enemmän integraatiota ja maan tuntemusta.

Uudet kokeet ja taloudelliset vaatimukset

Äskettäin hyväksytyt säännökset luovat puitteet hakijoiden portugalin kielen, historian, kulttuurin ja julkisten instituutioiden tuntemuksen arvioimiseksi.

Niissä käsitellään myös hakijoiden velvollisuutta osoittaa riittävät toimeentulovarat, vaikka tarkkoja taloudellisia raja-arvoja ja todistusasiakirjoja ei ole vielä täysin julkistettu.

Toinen vaatimus koskee virallista julistusta, jossa hakija hyväksyy Portugalin demokraattisen oikeusvaltion periaatteet.

Hallitus on myös hyväksynyt menettelyt biometristen tietojen keräämiseksi osana kansalaisuushakemuksia.

Mahdollisille hakijoille on tärkeää ymmärtää ero lain yleisten vaatimusten ja niiden käytännön soveltamista koskevien asetusten välillä.

Ministerineuvosto on hyväksynyt täytäntöönpanodekreetin, mutta sen koko teksti ja voimaantulomääräykset on tarkistettava Diário da Repúblicasta ennen kuin voidaan määrittää tarkasti, milloin yksittäiset vaatimukset tulevat voimaan.

Hallitus lupaa nopeampaa käsittelyä

Tiukempien kelpoisuuskriteerien ohella hallitus ilmoittaa aikovansa vähentää kansalaisuushakemusten byrokratiaa.

Säännöksissä otetaan käyttöön toimenpiteitä hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi ja digitalisoimiseksi, mukaan lukien tiedonvaihdon parantaminen viranomaisten välillä.

Tämä voisi vähentää hakijoiden tarvetta hankkia asiakirjoja, jotka ovat jo portugalilaisten viranomaisten hallussa.

Hallituksen mukaan muutosten tarkoituksena on nopeuttaa päätöksentekoa ja vähentää viivästyksiä, vaikka tarkkaa käsittelyajan takuuta ei ole ilmoitettu.

Niille ulkomaalaisille asukkaille, jotka ovat joutuneet kokemaan pitkällisiä hallinnollisia menettelyjä, näiden toimenpiteiden tehokkuus riippuu siitä, miten ne pannaan täytäntöön.

Uusi johto AIMA:lle

Hallitus ilmoitti myös César Teixeiran nimittämisestä integraatio-, maahanmuutto- ja turvapaikkaviraston (AIMA) johtajaksi Pedro Portugal Gasparin lähdön jälkeen.

Nimitys tapahtuu samaan aikaan, kun AIMA täyttää kolme vuotta perustamisestaan, joka seurasi Portugalin entisen maahanmuuttoviraston SEF:n uudelleenjärjestelyä.

Hallituksen tilastojen mukaan viraston tapaamismäärät kasvoivat vuonna 2026 60 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Se ilmoitti myös auttaneensa 185 000 ihmistä ja käsitteleneensä noin 500 000 puhelinkyselyä vuoden aikana.

Leitão Amaro totesi, että virasto on siirtymässä uuteen vaiheeseen, jossa keskitytään digitaaliseen muutokseen, entistä parempiin kansalaispalveluihin ja maahanmuuttajien integrointiin.

Maahanmuuttoteknikoiden ammattiliitto varoitti kuitenkin, että uuden johtajan nimittäminen ei sinänsä ratkaise pitkäaikaisia ongelmia, jotka liittyvät henkilöstöön, suunnitteluun ja hallinnollisiin menettelyihin.

Ammattiliitto suhtautui myönteisesti Teixeiran nimitykseen, mutta vaati samalla merkittävämpiä parannuksia viraston toimintaan.

Portugalissa asuville ulkomaalaisille nämä kaksi ilmoitusta merkitsevät muutoksia sekä kansalaisuuden saamisen vaatimuksiin että maahanmuuttoasioista vastaavaan julkishallintoon.

Seuraava tärkeä askel on kansalaisuutta koskevien yksityiskohtaisten säännösten julkaiseminen, jonka avulla hakijat ja oikeudelliset neuvonantajat voivat selvittää tarkasti, miten uudet menettelyt toimivat.

Aseta The Portugal News ensisijaiseksi uutislähteeksesi Googlessa

GoogleLisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa