Rahoitusmarkkinat ennakoivat jo uutta korotusta ennen vuoden loppua, ja Euribor-korot heijastavat odotuksia rahapolitiikan kiristymisestä.

Torstaina 29. lokakuuta EKP ilmoitti päätöksestään kahden päivän kokouksen jälkeen Frankfurtissa ja piti talletuskoron 2,50 prosentissa, päärahoituskorkon 2,65 prosentissa ja marginaalilainakoron 2,90 prosentissa, eli syyskuussa käyttöön otetuilla tasoilla.

Tämä tauko saattaa kuitenkin osoittautua väliaikaiseksi, sillä sijoittajat odottavat yhä vahvemmin uutta 0,25 prosenttiyksikön korotusta EKP:n seuraavassa kokouksessa 17. joulukuuta, mikä nostaisi talletuskoron 2,75 prosenttiin.

Huolenaiheet jatkuvat

EKP:n viimeisimpiin päätöksiin vaikuttavat keskeiset tekijät ovat muun muassa nousevat energian hinnat, sillä Lähi-idän konflikti on nostanut öljyn ja kaasun hintoja, mikä on lisännyt epävarmuutta inflaation kehityksestä koko euroalueella.

EKP:n lukujen mukaan vuotuinen inflaatio nousi elokuun 3,2 prosentista syyskuun 3,8 prosenttiin, ja erityisesti energian hinnat nousivat jyrkästi, saavuttaen 18,9 prosenttia edellisen kuukauden 14,3 prosentin tasosta.

Christine Lagarde myönsi, että korkojen nostamisen mahdollisuutta oli keskusteltu torstain kokouksessa.

Päättäjät päättivät kuitenkin lopulta odottaa lisää taloustietoja ennen seuraavan askeleen ottamista.

Kuten ECO raportoi, EKP:n pääjohtaja totesi, että keskuspankilla on hyvät edellytykset odottaa ja arvioida tilanteen kehittymistä, mutta varoitti samalla inflaatioriskien kasvusta.

Keskuspankilla on myös edessään haaste hallita hintoja ilman, että se aiheuttaa lisäpaineita jo nyt hauraalle Euroopan taloudelle, sillä korkeammat lainakustannukset voivat auttaa hillitsemään inflaatiota, mutta ne myös kallistavat kotitalouksien ja yritysten lainoja, mikä voi hidastaa investointeja ja taloudellista toimintaa.

Velkakriisi

Myös Ranskan tilanne on herättänyt yhä enemmän huolta Euroopan rahoitusmarkkinoilla.

Valtioiden lainakustannukset ovat nousseet useissa Euroopan maissa, ja Ranska on herättänyt erityistä huomiota julkisen talouden tilanteeseen ja poliittiseen epävarmuuteen liittyvien huolenaiheiden vuoksi.

Lagarde varoitti, että korkean julkisen velan omaavien maiden tulisi varautua rahoituksen kallistumiseen tulevina kuukausina, sillä valtion lainakustannusten nousu voi lisätä painetta kansallisiin talousarvioihin ja vaikeuttaa hallitusten velan hallintaa.

Siksi EKP tasapainottelee inflaation hillitsemisen tarvetta ja riskiä, että lainanottokustannusten jatkuminen voisi heikentää talouskasvua ja rahoitusvakautta.

Euribor-ennusteet

Vaikka EKP ei ole vielä ilmoittanut uudesta koronnostosta, Euribor on reagoinut odotuksiin rahapolitiikan kiristymisestä.

Idealistan julkaisemien lokakuun lukujen mukaan keskimääräiset kolmen, kuuden ja 12 kuukauden Euribor-korot ovat pysyneet huomattavasti korkeampina kuin aiemmin tänä vuonna useiden kuukausien nousun jälkeen.

Tämä vaikuttaa jo nyt portugalilaisiin kotitalouksiin, joilla on vaihtuvakorkoisia asuntolainoja.

Kuten ECO raportoi 30. lokakuuta, asuntolainojen lyhennysten odotetaan nousevan jälleen marraskuussa, vaikka Euribor-korot laskivatkin hieman kuun aikana.

150 000 euron 30-vuotisen asuntolainan osalta, jossa korkomarginaali on 1 prosenttia, arvioidut kuukausittaiset korotukset vaihtelevat käytetyn Euribor-indeksin mukaan: kolmen kuukauden korko nousee noin 17,39 euroa, kuuden kuukauden indeksin kohdalla noin 44,17 euroa ja 12 kuukauden indeksin kohdalla noin 89 euroa kuukaudessa.

Ero riippuu siitä, milloin asuntolainaa viimeksi tarkistettiin, sekä pankin käyttämästä viitekorosta.

Nämä korotukset osoittavat, kuinka Euribor-indeksin muutokset voivat vaikuttaa kotitalouksien talouteen, vaikka EKP jättäisikin viralliset korkonsa ennallaan.

Ennenaikainen ero

27. lokakuuta pidetyssä kokouksessa tehtiin myös odottamaton ilmoitus keskuspankin johdon tulevaisuudesta.

Christine Lagarde vahvisti, että hän jättää puheenjohtajan paikan 7. helmikuuta 2027, useita kuukausia ennen kuin hänen toimikautensa on määrä päättyä lokakuussa.

Kansainvälisen valuuttarahaston entinen johtaja selitti haluavansa enemmän vapautta puhua julkisesti muista kuin rahapolitiikkaan liittyvistä asioista, mitä hänen nykyisen tehtävänsä poliittinen puolueettomuus hänen mukaansa rajoitti.

Kuten ECO raportoi, Lagarde sanoi haluavansa ilmaista näkemyksiään ja osallistua asioihin, jotka eivät kuulu EKP:n vastuualueeseen.

Hänen eroamisensa osuu Euroopalle erityisen herkälle ajankohdalle, sillä taloudellinen epävarmuus, geopoliittiset jännitteet ja Ranskan poliittiset kehityskulut lisäävät instituution haasteita.

Hänen seuraajansa valintaprosessi on jo alkanut, ja nimityksestä vastaa Eurooppa-neuvosto.

Aseta The Portugal News ensisijaiseksi uutislähteeksesi Googlessa

GoogleLisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa