Useimmat meistä tuntevat tuon tunteen. Tehtäviä on liikaa, kiirehdit tehtävästä toiseen, puhelimesi värisee taukoamatta, ja mielesi on jo huomenna, ennen kuin tämä päivä on edes päättynyt.

Stressistä on tullut niin tavallinen osa nykyelämää, ettemme useinkaan kiinnitä siihen juurikaan huomiota. Saatamme sanoa: ”Olen stressaantunut”, juoda kahvin ja jatkaa eteenpäin.

Mutta vaikka stressi saattaa alkaa määräajasta, riidasta, taloudellisista huolista tai yksinkertaisesti siitä, että meillä on liikaa tekemistä, myös kehomme reagoi siihen.

Ja joskus merkit ovat yllättävän fyysisiä.

Mitä tapahtuu, kun olemme stressaantuneita?

Stressi itsessään ei välttämättä ole huono asia. Itse asiassa kehomme stressireaktio on olemassa syystä.

Kun joudumme stressaavaan tilanteeseen, keho vapauttaa hormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia. Sydämemme voi lyödä nopeammin, hengityksemme voi kiihtyä ja tunnemme yhtäkkiä olevamme valppaampia.

Tätä kutsutaan usein ”taistele tai pakene” -reaktioksi.

Aikaisemmin se auttoi ihmisiä reagoimaan nopeasti fyysiseen vaaraan, mutta nykyään sen laukaisijat voivat olla hyvin erilaisia: täyttynyt sähköpostilaatikko, ruuhkassa jumittuminen, kun olemme jo myöhässä, rahahuolet tai vaikean tilanteen käsitteleminen kotona.

Lyhyellä aikavälillä tämä reaktio voi itse asiassa olla hyödyllinen. Se voi auttaa meitä keskittymään ennen tärkeää kokousta, reagoimaan nopeasti tilanteeseen tai selviytymään erityisen vaativasta päivästä.

Kun stressaava hetki on ohi, kehon on tarkoitus rauhoittua jälleen.

Suurempi ongelma voi syntyä, kun tuo tunne ei oikeastaan katoa.

Kun stressistä tulee osa arkea

On suuri ero siinä, että on hermostunut ennen tärkeää tapahtumaa, ja siinä, että viikkojen tai kuukausien ajan tuntuu siltä, kuin olisi jatkuvasti paineen alla.

Kun stressi jatkuu pidempään, saatamme alkaa huomata sen ilmenemismuotoja, joita emme heti yhdistä stressiin.

Ehkä sinulla on vaikeuksia nukahtaa, vaikka oletkin uupunut. Olkapääsi tuntuvat aina jännittyneiltä. Sinulla on tavallista enemmän päänsärkyä tai vatsasi tuntuu epävakaalta. British Heart Foundationin mukaan pitkäaikaiseen stressiin voi liittyä oireita, kuten päänsärkyä, selittämättömiä kipuja ja univaikeuksia. Myös Smithsonian Magazine mainitsee lihasjännityksen, ruoansulatusongelmat ja unihäiriöt esimerkkeinä siitä, miten stressi voi vaikuttaa meihin fyysisesti.

Myös ruokailutottumuksemme voivat muuttua. Jotkut menettävät ruokahalunsa stressin vuoksi, kun taas toiset huomaavat turvautuvansa yhä useammin lohdutusruokaan.

Ja sitten on vielä uni.

Stressi ja uni voivat helposti muodostaa ikävän noidankehän. Huolehdimme, joten emme nuku hyvin. Sitten heräämme väsyneinä, mikä voi tehdä jo muutenkin kiireisestä päivästä vieläkin raskaamman.

Myös sydän tuntee sen

Yksi näkyvimmistä stressireaktioista on usein sydämen sykkeen kiihtyminen.

Stressaavassa tilanteessa adrenaliini nostaa tilapäisesti sykettä ja verenpainetta. Tämä on normaali osa kehon välitöntä reaktiota, ja kun tilanne ohi, tilanne yleensä tasaantuu jälleen.

Pitkäaikaisen stressin ja sydänsairauksien osalta tilanne on kuitenkin monimutkaisempi.


British Heart Foundationin mukaan tutkimuksissa on havaittu yhteys stressin ja hieman kohonneen sepelvaltimotaudin sekä aivohalvauksen riskin välillä, mutta se korostaa myös, että tutkijat yrittävät edelleen selvittää, miten tämä yhteys tarkalleen ottaen toimii.

Stressillä voi olla myös välillisiä vaikutuksia.

Kun elämä tuntuu ylivoimaiselta, terveelliset elämäntavat ovat usein ensimmäisiä asioita, jotka jäävät sivuun. Saatamme liikkua vähemmän, syödä eri tavalla, juoda enemmän alkoholia tai tupakoida enemmän. Ajan myötä joillakin näistä tavoista voi olla oma vaikutuksensa terveyteemme.

Joskus ratkaisu on todellakin hidastaa tahtia

Tietenkään stressaantuneelle henkilölle sanominen ”rentoudu nyt vain” auttaa harvoin.

Useimmat meistä eivät voi yksinkertaisesti poistaa kaikkea stressaavaa elämästämme. Aina on työdeadlineja, perhevelvollisuuksia, maksettavia laskuja ja odottamattomia ongelmia.

Mitä voimme joskus muuttaa, on se, kuinka paljon aikaa kehomme viettää siinä jatkuvassa valmiustilassa.

Eikä se välttämättä vaadi elämäsi täydellistä muuttamista.

Kävely, liikunta, puhelimen pois laittaminen hetkeksi, ulkona vietetty aika, ystävien tapaaminen tai yksinkertaisesti puolen tunnin rauhallinen hetki itselle voivat kaikki tuoda tauon kiireiseen päivään.

Jopa jotain niin yksinkertaista kuin hengityksen hidastaminen voi auttaa stressaavassa tilanteessa. Kun olemme stressaantuneita, hengityksemme muuttuu usein nopeammaksi ja pinnallisemmaksi. Hetken pysähtyminen hengittämään hitaammin voi auttaa kehoa siirtymään rauhallisempaan tilaan.

Tärkeintä on löytää jotain, mikä todella toimii juuri sinulle. Yhdelle se voi olla juokseminen, toiselle puutarhanhoito, lukeminen, ruoanlaitto, uinti tai yksinkertaisesti kävely rannalla.

Aseta The Portugal News ensisijaiseksi uutislähteeksesi Googlessa

GoogleLisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa