Manuel Gonçalves kertoi Lusa-uutistoimistolle, että vaikka keväällä lämpötilat olivat tasapainoiset ja lämpötilan ja kosteuden suhde vakaa, helleaalto aikaisti kastanjapuiden kukinta-aikaa – joka yleensä osuu heinäkuulle – ja häiritsi pölytystä.
”Kastanjapuiden kukinta oli erittäin nopeaa, ja siihen liittyi voimakas kuumuus; se ei antanut mehiläisille mahdollisuutta kerätä ravintoa – kasvit eivät yksinkertaisesti tarjonneet mehiläisille tilaisuutta kerätä mettä”, hän sanoi ja totesi, että kukinta oli ”niin nopeaa”, että jotkut puut ”alkoivat kukkia aamulla, ja päivän loppuun mennessä kukat olivat täysin kuivuneet”.
Toisin kuin viime vuonna, joka oli ”kohtuullinen” vuosi tämän tyyppiselle hunajalle, tänä vuonna tuotantotappiot ovat olleet 80–90 prosenttia. Mehiläishoitajat keräävät vain ”neljänneksen hunajakerroksesta” – noin kaksi kiloa pesää kohti – kun taas ihanteellinen sato olisi ”10–12 kiloa pesää kohti”. Yhdistyksen puheenjohtajan mukaan tämä koskee noin 200 mehiläishoitajaa Montesinhon luonnonpuistossa.
Suurin osa kastanjahunajasta tuotetaan Trás-os-Montesin alueella – tarkemmin sanottuna Montesinhon luonnonpuistossa, joka ulottuu Bragançan ja Vinhaisin kuntien alueelle – alueella, jolla tuotetaan myös suuri osa maan kastanjatuotannosta.
”Tänä vuonna esimerkiksi kastanjahunajan tuotanto on erittäin vähäistä – ja juuri tämä lajike on yleensä se, joka ’pelastaa’ kauden ja auttaa nostamaan kokonaiskeskiarvoa”, hän totesi. ”Tuotteen laadun”, ”arvon” ja ”ominaisuuksien” ansiosta – se on ”muista erottuva hunaja”, jolla on ”parempia” ja ”tasapainoisempia” ominaisuuksia – kastanjahunaja on tullut yhä halutummaksi.
Hän totesi, että alhainen tuotanto voi vaikuttaa hintoihin. ”Kastanjahunajan kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta – se ylittää jatkuvasti tarjonnan – ja tämä vuosi saattaa tuoda mehiläishoitajille lisäarvoa mahdollisen hinnannousun myötä”, hän sanoi.
Manuel Gonçalves, joka toimii myös Portugalin kansallisen mehiläishoitajien liiton (FNAP) puheenjohtajana, kertoi lisäksi uutistoimisto Lusalle, että hunajan kokonaistuotanto on laskenut koko maassa. Sato oli keskimäärin ”seitsemän–kahdeksan kiloa” mehiläispesää kohti, kun taas tyypillinen keskiarvo on ”10–15” kiloa pesää kohti.








Follow us on social media