Observadorin mukaan ministeri piti työlainsäädännön perusteellista uudistusta väistämättömänä ja totesi, että nykyinen sääntelykehys on ”täysin riittämätön digitaaliaikakauden työelämälle”.
Hän myönsi kuitenkin, että nykyinen hallitus ei välttämättä ehdi viedä uudistusta loppuun.
Palkkojen läpinäkyvyys
EU:n palkkojen läpinäkyvyyttä koskevan direktiivin tavoitteena on vähentää perusteettomia palkkaeroja miesten ja naisten välillä, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä.
Eurooppalaisten sääntöjen mukaan työnantajien on ilmoitettava työnhakijoille kyseisen tehtävän alkupalkka tai palkkaluokka riittävän ajoissa, jotta neuvottelut voidaan käydä tietoon perustuen, ja heillä on myös kiellettyä kysyä hakijoilta heidän nykyistä tai aiempaa palkkaansa.
Työsuhteen alettua työntekijät voivat pyytää tietoja keskimääräisistä palkkatasoista sukupuolen mukaan eriteltynä niiden työntekijäryhmien osalta, jotka tekevät samaa tai vastaavanarvoista työtä.
Työnantajien on myös käytettävä objektiivisia, sukupuolesta riippumattomia kriteerejä palkkausta ja urakehitystä määritellessään.
Portugalin tarkat vaatimukset riippuvat kuitenkin lopullisesta kansallisesta lainsäädännöstä.
ECO:n mukaan hallituksen laatimassa ehdotusluonnoksessa työnantajia ei vaadittaisi sisällyttämään palkkatietoja suoraan työpaikkailmoituksiin, mutta tiedot olisi annettava ennen työsopimuksen allekirjoittamista.
Tämä lähestymistapa on herättänyt ammattiliitoissa vaatimuksia suuremmasta läpinäkyvyydestä: UGT katsoo, että palkkatiedot tulisi mieluiten ilmoittaa työpaikkailmoituksissa, mutta suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, jotka vahvistavat työntekijöiden oikeuksia.
Portugali ei noudattanut direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevaa EU:n määräaikaa, joka umpeutui 7. kesäkuuta 2026, minkä seurauksena Euroopan komissio aloitti rikkomusmenettelyn sääntöjen määräaikaista täytäntöönpanon laiminlyönnistä.
Digitaaliset työntekijät
Toinen painopistealue koskee direktiiviä (EU) 2024/2831, jossa käsitellään niiden henkilöiden työoloja, joiden työ järjestetään digitaalisten työalustojen kautta.
Näiden sääntöjen tarkoituksena on helpottaa sen määrittämistä, pitäisikö alustan kautta työskentelevä henkilö luokitella oikeudellisesti työntekijäksi eikä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi.
EU-maiden on luotava menettelyt työsuhteen aseman arvioimiseksi, mukaan lukien oikeudellinen olettama työsuhteesta, kun asiaankuuluvat edellytykset täyttyvät, kun taas alustojen on voitava kiistää kyseinen olettama kansallisen lainsäädännön nojalla.
Direktiivissä käsitellään myös algoritmien ja automatisoitujen järjestelmien käyttöä työn jakamisessa, suorituskyvyn seurannassa ja työntekijöihin vaikuttavien päätösten tekemisessä.
Uuden sääntelykehyksen mukaan työntekijöille on annettava tietoa automatisoidusta seurannasta ja päätöksenteosta.
Tällaiset päätökset, kuten tilien jäädyttäminen, on alistettava ihmisen valvontaan, ja työntekijöillä on entistä parempi suoja, kun he riitauttavat automatisoitujen järjestelmien tekemiä päätöksiä.
Lisäksi säännökset rajoittavat alustojen oikeutta käsitellä tiettyjä henkilötietoryhmiä, kuten yksityisiä keskusteluja koskevia tietoja ja tietoja, joita käytetään ammattiyhdistystoiminnan ennustamiseen.
EU:n jäsenvaltioilla on aikaa 2. joulukuuta 2026 asti saattamaan alustatyödirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Tarkistuksen epävarmuus
Kahden eurooppalaisen direktiivin lisäksi Palma Ramalho toisti aikomuksensa jatkaa Portugalin työlainsäädännön uudistamista sen jälkeen, kun parlamentti hylkäsi hallituksen aiemman työelämäpaketin.
Ministeri totesi, että muutokset ovat tarpeen, jotta voidaan ottaa huomioon digitaaliteknologian kasvava rooli ja muuttuvat työsuhdejärjestelyt.
Hän myönsi kuitenkin, että uudistus saatetaan jättää tulevan hallituksen tehtäväksi.
Hallitus on myös sitoutunut mukauttamaan julkista ammatillista koulutusta uusiin työmuotoihin ja jatkamaan ponnisteluja työttömyyden vähentämiseksi.
Työntekijöiden ja työnantajien kannalta välittömät muutokset riippuvat asiaa koskevan portugalilaisen lainsäädännön hyväksymisestä ja julkaisemisesta.
Siihen asti uusien kansallisten sääntöjen tarkat velvoitteet, täytäntöönpanojärjestelyt ja voimaantulopäivät riippuvat edelleen lainsäädäntöprosessista.








Follow us on social media