Nämä ovat tärkeitä painopisteitä, etenkin maassa, jossa asunnon saanti on vaikeaa. On kuitenkin olemassa mahdollisuus, jota mielestäni ei arvosteta tarpeeksi: jo olemassa olevien rakennusten ja kaupunkitilojen parempi hyödyntäminen. Portugalissa on ikääntyviä kiinteistöjä, tyhjillään olevia kiinteistöjä, vanhoja teollisuusrakennuksia ja liiketiloja, jotka eivät enää vastaa nykyisiä tarpeita. Niiden kunnostaminen ja uudelleenkäyttö voi tarjota mahdollisuuden paitsi kiinteistöalalle myös kaupunkien taloudelliselle kehitykselle.
Kaupunkien elvyttämistä ei pidä ymmärtää yksinomaan rakennusten fyysisenä kunnostamisena. Sen todellinen potentiaali piilee kyvyssä muuttaa alueet, joilta väestö, taloudellinen toiminta tai kaupunkimainen merkitys on kadonnut, uusiksi houkutteleviksi tiloiksi, joissa on hyvä asua, työskennellä ja sijoittaa. Vanha teollisuuslaitos voi toimia yritysten, palvelujen tai kulttuuritoiminnan toimipaikkana. Nykyisiin tarpeisiin sopimaton toimistorakennus voidaan, mikäli se on teknisesti mahdollista, mukauttaa uusiin käyttötarkoituksiin. Nämä muutokset mahdollistavat olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisen, vähentävät uusien tonttien kysyntää ja luovat investointimahdollisuuksia alueille, joilla on jo valmiina liikenneyhteydet, varustelu ja palvelut.
Myös taloudellinen ulottuvuus ansaitsee enemmän huomiota. Rakennusten elvyttäminen voi vauhdittaa rakennus-, arkkitehtuuri-, insinööri- ja erikoispalveluyritysten toimintaa, mutta sen hyödyt voivat ulottua paljon rakennusvaihetta pidemmälle. Kun tyhjillään oleva tila otetaan uudelleen käyttöön, se voi luoda kysyntää paikalliselle kaupankäynnille, houkutella uusia toimintoja ja edistää kadun tai kaupunginosan elinvoiman palautumista. Kaikki uudelleenkäytöt eivät kuitenkaan ole taloudellisesti kannattavia. Sopeuttamiskustannukset, kiinteistöjen rakenteelliset ominaisuudet ja sääntelyvaatimukset voivat rajoittaa tiettyjä hankkeita. Siksi kaupunkien elvyttäminen edellyttää markkinatuntemusta, suunnittelua ja kykyä löytää taloudellisesti kestäviä käyttötarkoituksia.
Kunnilla on tässä ratkaiseva rooli. Kaupunkisuunnittelussa tulisi tunnistaa rakennukset ja alueet, joilla on suurin muutospotentiaali, helpottaa omistajien ja sijoittajien välistä vuorovaikutusta sekä varmistaa, että uudet hankkeet vastaavat alueen tarpeita. On myös tärkeää estää, että uudistamisesta johtuva kiinteistöjen arvonnousu ajaa asukkaat ja olemassa olevat taloudelliset toiminnot pois. Tasapainoisempien kaupunkien luominen edellyttää käyttötarkoitusten monimuotoisuutta, kohtuuhintaista asumista, laadukkaita julkisia tiloja sekä edellytyksiä erilaisille yrityksille. Teknologia ja uudet toimintamallit voivat auttaa kehittämään joustavampia tiloja, mutta kaupunkien laatu riippuu edelleen siitä, miten ihmiset käyttävät ja jakavat kaupunkia.
Portugalin on jatkettava uusien asuntojen ja infrastruktuurin rakentamista, mutta se ei voi sivuuttaa jo olemassa olevan kulttuuriperinnön taloudellista potentiaalia. Kaupunkien uudistaminen voi auttaa vähentämään jätteiden määrää, hyödyntämään paremmin vuosikymmenien aikana tehtyjä julkisia investointeja ja luomaan uusia mahdollisuuksia yksityiselle sektorille. Tämän muutoksen onnistumista ei tulisi mitata pelkästään kunnostettujen rakennusten lukumäärän tai niiden kaupallisen arvon nousun perusteella, vaan myös luodun taloudellisen toiminnan, saatavilla olevien palvelujen ja tarjotun elämänlaadun perusteella. Portugalin kaupunkien tulevaisuus ei riipu yksinomaan siitä, mitä aiomme vielä rakentaa. Se riippuu myös siitä, kuinka älykkäästi pystymme uudistamaan jo rakentamaamme.








Follow us on social media