The Sunday Timesin mukaan Ranskan, Belgian, Alankomaiden, Saksan, Kreikan, Maltan, Portugalin ja Sveitsin kaltaisten maiden kerrotaan viivästyttäneen EES-järjestelmän käyttöönottoa ”rajojen sujuvuuden säilyttämiseksi”.

Aiemmin oli keskusteltu EES-järjestelmän käyttöönotosta Schengen-alueen maissa, ja virallinen käynnistys oli tarkoitus olla lokakuussa 2025 ja täysimääräinen käyttöönotto seuraavan vuoden huhtikuussa. Ohjelmistovirheiden jälkeen viranomaiset kuitenkin takasivat 150 päivän siirtymäajan, jonka aikana biometrisiä tietoja ei tarvitse kerätä, jotta vältyttäisiin matkustuskaiosilta erityisesti sesonkiaikana. Tämän poikkeuksen oli tarkoitus päättyä 6. syyskuuta, kuten Portugalin pääministeri ilmoitti; siitä huolimatta yhdeksän Schengen-maata ilmoitti Euroopan komissiolle, etteivät ne ota järjestelmää käyttöön, ennen kuin kaikki järjestelmät toimivat moitteettomasti.

Vastauksena tähän Bryssel antoi epävirallisesti näille maille luvan keskeyttää EES:n käyttöönotto, ja The Sunday Timesin mukaan poikkeuksella ei näytä olevan aikarajaa. Saman lähteen mukaan järjestön toimitusjohtaja Gwendoline Cazenave sanoi, että poikkeuksen tarkoituksena on ”ylläpitää rajaliikenteen sujuvuutta”.

Paineita Brysseliin

Tämän peräytymisen seurauksena lentoyhtiöt, lentokentät ja satamat painostavat Brysseliä, ja esimerkiksi Ryanairin kaltaiset yritykset pyytävät EES-poikkeuksen jatkamista. Euroopan unioni väittää edelleen, että EES toimii moitteettomasti, matkailualan yritysten kommenteista huolimatta.

The Sunday Times kertoo myös, että Euroopan unionin perääntyminen johtuu Yhdistyneen kuningaskunnan painostuksesta. Ilmeisesti kestävän matkailun EU-komissaari Apostolos Tzitzikotas kertoi liikenneministeri Heidi Alexanderille yksityisesti aiemmin kesällä, että EES-järjestelmää ei aio panna täytäntöön 6. syyskuuta jälkeen.

Eri järjestelmät

EES toimii eri maissa eri tavoin. Esimerkiksi Portugali ja Ruotsi ovat ottaneet käyttöön sovelluksen, jonka avulla matkustajat voivat ladata biometriset tietonsa. Nämä tiedot linkitetään portaaliin, jota valvoo eu-LISA, Viroon sijoittautunut 400 hengen Euroopan unionin virasto, joka hallinnoi laajamittaisia IT-järjestelmiä.

Biometriset tiedot – kasvoskannaus ja sormenjälkitiedot – sekä passit skannataan edelleen, ja tiedot ladataan myös samaan datakeskukseen Viroon. Järjestelmä vertaa niitä sitten saatavilla oleviin passitietoihin.

Kun EU:n ulkopuolelta tuleva matkustaja saapuu seuraavan kerran Schengen-maahan, järjestelmä kerää rajoitetusti tietoja ja vertaa niitä eu-LISAn ylläpitämiin keskitettyihin rekistereihin.