Lusa-uutistoimistolle antamassaan lausunnossa Kristuksen luostarin johtaja Andreia Galvão totesi, että ”muistomerkin elinkaari ei pääty PRR-ohjelmaan”, ja korosti luostarin jatkuvaa kehittämistä ja säilyttämistä sekä ”kunnostetun tilan elävöittämisen” tärkeyttä uusien hankkeiden avulla töiden päätyttyä.

Convento de Cristo, joka on maailmanperintökohde Tomarissa Santarémin piirikunnassa, sai alun perin 5,2 miljoonaa euroa elpymis- ja joustavuusohjelmasta (PRR). Varat oli tarkoitettu luostarikäytävien sekä Henriquino-palatsin, Alcáçovan (linnan) ja puutarhan kunnostamiseen.

Andreia Galvãoin mukaan Santa Bárbaran, D. João III:n ja Lavagemin luostarikäytävät pitäisi olla ”täysin käytettävissä” vierailukierroksella myöhemmin tässä kuussa, kun taas Terreiro de Armasin töiden on määrä valmistua lokakuussa.

Johtaja selitti, että viimeisin työmaakokous pidettiin 31. elokuuta, ja prosessit ovat viimeistelyvaiheessa, kun PRR-määräajan puitteissa toteutettaviin töihin tehdään viimeisiä säätöjä.

Työt jatkuvat kuitenkin edelleen, muun muassa Pátio da Boticassa, joka Andreia Galvãon mukaan on ”PRR-määräajan ulkopuolella”. Hän arvioi, että käynnissä olevat toimenpiteet saadaan päätökseen vuoden loppuun mennessä.

Kulttuuriperinnön johtaja João Soalheiro selitti Lusa-uutistoimistolle, että alun perin suunniteltua ohjelmaa jouduttiin muuttamaan toteutuksen aikana, erityisesti Paço Henriquinossa.

”Lähdimme luomaan tiettyä etenemissuunnitelmaa, jota jouduimme korjaamaan kesken kaiken”, hän sanoi ja viittasi siihen, että Paço Henriquinolle käynnistettyä, noin neljän miljoonan euron arvoista hanketta jouduttiin ”lyhentämään”.

Soalheiron mukaan osa suunnitelluista ratkaisuista osoittautui yhteensopimattomiksi sillä välin tunnistettujen kulttuuriperinnöllisten ominaispiirteiden kanssa.

”Jossain vaiheessa tajusimme, että jos jatkaisimme sovitun hankkeen toteuttamista, tuhoaisimme kulttuuriperintöä”, hän sanoi ja korosti, että tämä ei johtunut hankkeen huonosta suunnittelusta, vaan siitä, että monumentin ominaispiirteet tunnettiin tuolloin ”pinnallisesti”, mikä johtui erityisesti arkeologisten tutkimusten puuttumisesta.