Uskon kuitenkin, että jätämme huomiotta yhtä tärkeän kysymyksen: millaisia kaupunkeja me oikeastaan rakennamme? Kaupunki ei ole pelkästään rakennusten ja infrastruktuurin kokonaisuus. Se on tila, jossa ihmiset asuvat, työskentelevät, kuluttavat ja harjoittavat taloudellista toimintaansa. Voimme rakentaa tuhansia uusia asuntoja ilman, että elämänlaatu paranee, jos näitä asuntoja ei integroida toimivaan, esteettömään ja taloudellisesti dynaamiseen alueeseen.

Vuosikymmenten ajan Portugalin kaupunkikehitystä on usein leimannut asutuksen laajeneminen reuna-alueille, mihin ei aina ole liittynyt liikenteen, palvelujen ja työllistymismahdollisuuksien suhteellista kasvua. Tulokset näkyvät monilla alueilla, joilla tuhannet ihmiset ovat päivittäin riippuvaisia autosta päästäkseen töihin tai käyttämään välttämättömiä palveluja. Tällä todellisuudella on merkittäviä taloudellisia seurauksia. Työmatkoihin kuluva aika aiheuttaa kustannuksia perheille, vähentää aikaa muihin toimintoihin ja voi rajoittaa ammatillista liikkuvuutta. Kun keskustelemme tuottavuudesta ja kilpailukyvystä, otamme harvoin huomioon, että kaupunkien rakenne vaikuttaa suoraan myös talouteen.

On myös mahdollisuus, joka ansaitsee enemmän huomiota: kaupunkien uudistaminen ja olemassa olevien rakennusten hyödyntäminen. Portugalissa on tyhjillään olevia kiinteistöjä, vanhoja teollisuuslaitoksia, käyttämättömiä liiketiloja ja rakennuksia, jotka eivät enää vastaa nykyisiä tarpeita. Niiden uudelleenkäyttö, kun se on teknisesti ja taloudellisesti kannattavaa, voi mahdollistaa asuntojen, palvelujen ja uuden liiketoiminnan luomisen ilman, että joudutaan riippumaan yksinomaan kaupunkien laajentumisesta. Rakennusten kunnostamisen sijaan uudistamisen tulisi pyrkiä palauttamaan taloudellista ja sosiaalista toimintaa alueille, jotka ovat menettäneet dynaamisuutensa. Kiinteistösijoituksen todellinen vaikutus ei näy pelkästään kiinteistön arvon nousussa, vaan myös kyvyssä elvyttää sitä naapurustoa, jossa se sijaitsee.

Myös kiinteistöalan on pysyttävä mukana tässä näkökulman muutoksessa. Asunnon arvo ei riipu pelkästään sen koosta, rakentamisen laadusta tai energiatehokkuudesta. Se riippuu myös liikenneyhteyksien, palvelujen, julkisten tilojen ja työllistymismahdollisuuksien läheisyydestä. Siksi kaupunkisuunnittelu edellyttää tiiviimpää yhteistyötä kuntien, rakennuttajien, sijoittajien ja yritysten välillä. Väestörakenteen ja teknologian muutokset tekevät tästä yhteistyöstä entistäkin tärkeämpää. Väestön ikääntyminen, etätyöskentely ja digitalisaatio muuttavat tapaa, jolla käytämme rakennuksia ja kaupunkitiloja, mikä vaatii joustavampia ja mukautuvampia ratkaisuja.

Portugaliin on rakennettava lisää asuntoja, mutta sen on myös hyödynnettävä paremmin olemassa olevaa rakennuskantaansa ja mietittävä uudelleen kaupunkien järjestelytapaa. Kaupunkikehityksen onnistumista ei tulisi mitata pelkästään rakennettujen rakennusten lukumäärän tai tehtyjen investointien määrän perusteella. Sitä tulisi arvioida myös sen kyvyn perusteella tuoda asumista ja työllisyyttä lähemmäksi toisiaan, vähentää tarpeetonta työmatkaliikennettä, houkutella taloudellista toimintaa ja tarjota parempia elinolosuhteita. Hyvin suunniteltu kaupunki ei ole vain miellyttävämpi asuinpaikka. Se on myös tehokkaampi, kilpailukykyisempi ja paremmin valmistautunut tulevaisuuteen. Rakennusten rakentaminen on tärkeää, mutta sellaisten kaupunkien luominen, joissa ihmiset ja yritykset voivat menestyä, on paljon suurempi haaste.

Aseta The Portugal News ensisijaiseksi uutislähteeksesi Googlessa

GoogleLisää ensisijaiseksi lähteeksi Googlessa