Luokat, joissa opetustoimintaa ei tilapäisesti järjestetä (42,5 %), rekrytointiryhmien jakaminen (40 %) ja liian suuri työmäärä (38 %) – vähintään yksi näistä opettajapulasta johtuvista vaikutuksista koettiin 63,7 prosentissa niistä kouluista, jotka vastasivat ammattiliiton kyselyyn, joka esiteltiin lehdistötilaisuudessa EB1-koulussa ja päiväkodissa Monte Abraãossa, Ruy Belo -kouluryhmässä, Queluzissa, Sintran kunnassa.

”Vain 36,2 % vastauksista osoitti, ettei opettajapulasta aiheutunut ongelmia” – tämä luku on yksi syyskuun kahden ensimmäisen viikon aikana toteutetun kyselyn keskeisistä havainnoista. Kyselyyn vastasi 29,2 % kouluryhmien (AE) tai ryhmään kuulumattomien koulujen (EnA) rehtoreista.

”Ongelma on pahentunut, ja kolmasosa rehtoreista ennakoi vaikeuksia koko [2026/2027] lukuvuoden ajan”, todetaan tutkimustuloksissa. Niissä täsmennetään lisäksi, että ”59,2 % vastaajista sanoo, ettei ennusteita ole mahdollista tehdä”, mikä on ”huolestuttavaa”.

Lehdistötilaisuudessa koulussa, joka kuuluu ”juuri yhteen niistä koulupiireistä, joita opettajapula on koetellut eniten”, Fenprofin yksi pääsihteeri, Francisco Gonçalves, totesi, että opettajapulan ongelma on pahentunut Lissabonin piirikunnassa, jota seuraavat Setúbalin, Faron, Leirian ja Porton piirikunnat, ja että se tuntuu erityisesti ensimmäisellä asteella sekä aineissa kuten portugalin kielessä ja matematiikassa.

”Erityisopetus on myös yksi aliedustetuimmista rekrytointiryhmistä”, hän korosti.

Fenprofin tietojen mukaan viime viikolla ”arvioiden mukaan yli 110 000 oppilasta oli ilman kaikkia opettajiaan”.

Arvioiden mukaan syys- ja lokakuussa jää eläkkeelle 1 102 opettajaa, ja ammattiliiton johtaja osoitti sormella opetusministeriä sanoen, että ”[koulujen] ongelmia ei ratkaista päivittäisillä tiedotteilla”.

Koulunkäynnin ulkopuolelle jääneiden oppilaiden ongelmasta hän lisäsi, että ”tilanne on pahentunut opetusministeriön uudelleenjärjestelyjen myötä”, viitaten sillä välin toteutettuihin sisäisiin toiminnallisiin muutoksiin.

Fenprofin keräämien tietojen mukaan pelkästään Sintran kunnassa on 744 oppilasta, joilla ei ole koulupaikkaa, ja Lissabonissa 550, luetteli Francisco Gonçalves.

Opettajapulan lisäksi koulut tuovat esiin ongelmia, jotka liittyvät teknologisiin laitteisiin, rakennusten kuntoon ja koulukuljetuksiin.

Digitaalisesta siirtymästä puhuttaessa 65,8 % kouluista pitää tietokonelaitteistoa ”riittämättömänä ja vanhentuneena”, ja 28,3 % toteaa, että ”ne eivät edes toimi”.

Fenprof pitää myös oppilaitosten reagointia sääolosuhteisiin ”yhtenä huolestuttavimmista havainnoista”, mikä paljastaa ”rakenteellisen ongelman”.

Koulut ovat ”huonosti valmistautuneita äärilämpötiloihin”: 40 % vastauksista mainitsee kylmän sään, 27 % kuumuuden ja 22 % sateen.

Kuljetusten ja työmatkojen osalta 32 % vastaajista mainitsee ”ongelmia verkoston tai aikataulujen riittävyydessä”.

Tutkimustulokset – Fenprof korostaa – osoittavat, että ”koulujen toiminnassa ilmenevät vaikeudet eivät rajoitu opettajapulaan” ja että ”henkilöstöön, varustukseen, rakennuksiin, lämpöolosuhteisiin, liikenteeseen ja oppilastukeen liittyvät rakenteelliset ongelmat jatkuvat ja vaikuttavat opetuksen laatuun”.

Tässä tilanteessa hallitus ”voi luottaa Fenprofiin ja opettajiin”, jos se haluaa ”todella ratkaista opettajapulan ongelman”. Muussa tapauksessa ammattiliitto jatkaa ”vastustuksen ja taistelun” linjaa, erityisesti 5. lokakuuta, maailman opettajien päivänä, järjestämällä katumielenosoituksia.